Arvioissa suuret rahoittajamaat ja Norja + muuta viisuhöpinää.

Euroviisujen semifinaalit ovat nyt ohi ja 20 jatkoon päässyttä maata on selvillä. Palaan jatkoon päässeiden maiden esityksiin vielä postauksen loppupuolella, mutta esitellään ja arvioidaan ensin viisi automaattisesti finaalissa mukana olevaa esitystä. Finaalissahan mukana ovat suoraa kilpailun neljä suurinta rahoittajamaata ja kisojen isäntämaa Norja. Älkää hämmentykö kappaleiden outoa numerointia. Numero on laulujen esiintymisnumero huomisessa loppukilpailussa.

2. Espanja: Daniel Diges - Algo Pequeñito
Esikatseluvideon nähtyäni meinasin todeta, että tylsääkin tylsempi biisi aivan väärässä paikassa. Yhden pisteen biisi muuttuu kuitenkin kolmen pisteen esitykseksi, sillä viisulavalla kappale kuulostaa paremmalta, voimakkaammalta eikä yhtään niin tyhjänpäiväiseltä kuin esikatseluvideolla. Tässä on kuulkaa huolella suunniteltu, hieno esitys!
3 pistettä

3. Norja: Didrik Solli-Tangen - My Heart Is Yours
You raise me uuuuuuuup, eiku... Tässä on taas ruotsalaisen hittitehtailijan todellinen taidonnäyte. Otetaan toinen biisi, analysoidaan se tarkasti läpi, sävelletään päälle sen verran riittävän erilainen kappale, ettei plagiointisyyte uhkaa ja lähetetään biisi euroviisuihin. On niin surullista, että norjalaiset ovat valinneet ehdokkaakseen kappaleen, joka on kopio heidän maanmiehensä sävellyksestä! Kannattaako kunnia antaa ruotsalaisille, kun omastakin maasta löytyisi kelpo säveltäjä tekemään saman työn? Didrik kyllä laulaa hyvin, mutta ikävä hapan maku tästä jää, kun biisi vaan on niin suuresti velkaa toiselle kappaleelle. Seuraavat pisteet ovan tarkoitettu vain ja ainoastaan Didrikin laulusuoritukselle, ei kappaleelle, joka ansaitsisi pyöreän nollan.
2 pistettä

12. Iso-Britannia: Josh - That Sounds Good To Me
Viisujen suurten rahoittajamaiden automaattisesta finaalipaikasta on keskusteltu viime vuosina paljon, koska maat ovat lähettäneet kisoihin surkeita kappaleita tai menestyneet muuten vain kehnosti. Eniten kritiikkiä ovat saaneet Ison-Britannian kappaleet. Viime vuonna britit panostivat ja lähettivät kisaan Andrew Lloyd Webberin tilaussävellyksen, joka sijoittuikin 5. sijalle. Tänä vuonna kilpailukappaleen säveltäjiksi oli kutsuttu 80-luvulla sellaisia jättihittejä kuin "Never Gona Give You Up" ja "I Sould Be So Lucky" säveltäneet Pete Waterman ja Mike Stock. Mutta kylläpä ajan hammas on järsinyt näiden hittimaakareiden sävellyskynää.

Pelkästään biisi ei ole huono, vaan heikko on esittäjä Joshkin. Briteissä kansa ei siis äänestänyt kisoihin laulua, vaan kappaleen esittäjää. En tiedä totuutta, mutta minulle on kerrottu, että Briteissä euroviisuissa äänestää lähinnä homoyhteisö, joten ehkä tällainen siloposkinen söpö poju on sitten miellyttänyt eniten äänestäjäkuntaa. Laulutaidot eivät ainakaan voi olla valinnan syy, sillä karsintaesityksen nähneenä poika lauleli livenä ihan mitä sattuu ja esikatseluvideolla kuulee selvästi, miten laulua on levytyksen jälkeen korjailtu.

Ymmärrän toki, ettei Britannian suurimmat artistit tähän kisaan halua lähteä mukaan, mutta kyllä Euroopan suurimman musiikintuottajamaan pitäisi vähän enemmän kisoihin panostaa, varsinkin kun maa väkisin vaatii automaattista finaalipaikkaa! Tällaisella pelleilyllä BBC vain entisestään pilaa euroviisujen arvostusta maassaan, joka aikoinaan rakasti viisujaan, ja kilpailukappaleet saavuttivat singlelistan kärkipaikan.
1 piste

18. Ranska: Jessy Matador - Allez! Ola! Ole!
Ranskan euroviisukappale toimii myös maan futismaajoukkueen virallisena kisabiisinä kesän jalkapallon MM-kilpailuissa. Kisabiisinä kappale varmasti toimii erinomaisesti, mutta euroviisuihin tämä ei oikein sovi. Tästä puuttuu laulettavat säkeistöt ja kaksi minuuttia biisissä käytetään oikeastaan biisin nimessä näkyvien huudahdusten hoilaamiseen. Kesän klubihitiksi tästä on helposti, mutta viisuvoittajana en tätä näe. Ja totta puhuen minua suorastaan ällöttää tämän esityksen perseenketkutus, lihasten esittely ja naisten kiehnäily miehiä vasten. Kyseiset tanssiliikkeet eivät kuulu koko perheelle suunnattuun musiikkiviihdeohjelmaan, vaan korkeintaan klubien tanssilattioiden soidintansseihin.
1,5 pistettä

22. Saksa: Lena - Satellite
Tässä taas yksi biisi, jota on kovasti veikkailtu kisojen voittajaksi. Laulua on sanottu iloiseksi, hauskaksi, leikilliseksi ja lauluksi, joka saa varmasti hyvälle tuulelle. Ja kuulkaas kun minut tämä ylipirteä sokerihattarahölynpöly-biisi saa vain ja ainoastaan raivon partaalle. Kovasti on sekoiteltu Amy Diamondia ja Lily Allenia ja muutamaa muuta pirteänsöpöä naisartistia, joille olen allerginen. Yksi niitä biisejä, joita toivottavasti en huomisillan jälkeen koskaan kuule uudelleen.
1,5 pistettä

Siinä siis arvioituna nyt ne viisi finalistia, joita semifinaaleissa ei nähty. Semifinaaleista mukaan pääsi iso osa suosikeistani, mutta myös joukko esiintyjiä, jotka olisi mielestäni kuulunut tippua pois kisasta.

Minään yllätyksenä ei voi pitää Suomen pois putoamista. Kappaleen vähäinenkin huumori jäi taatusti ulkomailla ymmärtämättä ja esitys tuntui tuottavan lähetystä seuranneissa kavereissani enemmän kuin paljon myötähäpeää. Minulta jäi häpeä kokematta lähes täysin, kun keskityin toivomaan Kuunkuiskaajien putoamista pois finaalista.

Ennakkoonhan valitin Suomen esityksen kehnosta koreografiasta. Pahimmat liikkeet oli jopa jääneet tv-kuvista pois, mutta tilalla näimme kummallista liukastelua. Ja mikä oli sen pienen jouluvaloilla kuorrutetun muovikasan tarkoitus lavalla? Esittikö se jäätä vai kiveä vai mitä? Joka tapauksessa suurella lavalla kasa näytti surkean pikkuriikkiseltä ja mieleen tuli Spinal Tap -leffan Stonehenge-lavaste.

Ensimmäisestä semifinaalista jatkoon pääsi Bosnia-Hertsegovina, Moldova, Venäjä, Kreikka, Portugali, Valko-Venäjä, Serbia, Belgia, Albania ja Islanti. Tästä tiistan semifinaalista en veikkauksia tehnyt, mutta suosikeistani vain Kreikka ja Belgia pääsivät finaaliin. Täytyy kuitenkin sanoa, että tiistain semifinaalissa moni maa yllätti positiivisesti. Siinä missä Suomi ei ollut hionut esitystään juurikaan, moni muu maa todella oli parannellut esitystään sitten maidensa karsintojen. Kreikan laulaja oli tiputtanut roimasti painoaan, Islannin ja Albanian laulajat olivat hioneet englannin ääntämystä, Valko-Venäjä oli värvännyt joukkoihinsa ruotsalaispianisti Robert Wellsin ja Portugalin laulajatyttö oli vahvistanut ääntään. Kyllä tällaiset hiotut esitykset finaalipaikkansa ansaitsivatkin.

Toisesta semifinaalista jatkoon pääsi valitettavan moni sellainen esiintyjä, jolle loppukilpailupaikkaa en toivonut. Finaaliinhan etenivät Georgia, Ukraina, Turkki, Israel, Irlanti, Kypros, Azerbaidzhan, Romania, Armenia ja Tanska. Omissa veikkauksissani oikein meni listassa lihavoidut maat. Suurin yllätys minulle oli, että Tanska pääsi finaaliin, mutta Ruotsi putosi kisoista pois. Vaikka Ruotsi ei oma suosikkini ollutkaan, olisi se mielestäni ansainnut finaalipaikan. En mitenkään voi hyväksyä, että Ukrainan huutava nainen on finaalissa tuhoamassa ihmisten korvaparkoja, mutta Ruotsi ja Kroatia putosivat pois kisasta. Ja kyllä minä toivoin Liettuan glitterpöksyisiä funkpoikiakin tuomaan lauantain finaaliin sitä kevyttä hömppää ja säihkettä, joka euroviisuihin kuuluu, mutta jota nyt sitten aivan turhan vähän finaalissa on mukana. Itse asiassa huomattavan iso osa lauantain finalisteista on raskaita balladeja tai muuten vakavamielistä musiikkia.

Omat suosikkini huomisessa finaalissa ovat Israel ja Belgia. Toivon Israelille voittoa ja Belgiakin voisi yllättää, mutta ikävä kyllä pelkään kisojen voiton menevän jollekin sellaiselle esitykselle, josta en missään vaiheessa ole pitänyt. Mutta tästä Belgian mies ja kitara -esityksestä olen siis tykännyt esikatseluvaiheesta saakka, joten toivotaan biisille menestystä.

Loppujen lopuksi täytyy muistaa, ettei euroviisut saa olla liian totinen kisa, vaan tietty leikkimielisyys ja hauskanpito täytyy olla mukana. Itse lähden kaverini luo viettämään viisuvalvojaisia. Toivottavasti teilläkin on tiedossa hauska lauantai-ilta viisuesitysten ja myös kavereiden seurassa :)