En tunne islantilaista musiikkia kovinkaan paljoa, mutta hassua kyllä tiedän maasta kaksikin Jónsi-nimistä artistia.
Ensimmäinen Jónsi on mainittu blogissani ennenkin. Hänet tunnetaan Sigur Rós -yhtyeen laulajana, joka julkaisi sooloalbuminsa muutama viikko sitten. Tämän Jónsin koko nimi on Jón Þór Birgisson.
Sitten on toinen Jónsi. Joku saattaa tuntea hänet islantilaisen Í Svörtum Fötum -yhtyeen laulajana. Euroviisufanit muistavat hänet ehkä Islannin viisuedustajana vuodelta 2004. Tämän Jónsin koko nimi on Jón Jósep Snæbjörnsson.
Minusta molemmat Jónsit ovat hyviä artisteja. Sigur Rósin Jónsi on omaperäinen taiteilija, Viisu-Jónsi taas mainio laulaja. Jostain syystä tuohduin täysin huomatessani, että ensin mainitun Jónsin fanit olivat jättäneet hiukan ikäviä kommentteja Viisu-Jónsin videosta YouTubessa.
Minähän olen innokas Euroviisujen katsoja ja Jónsi oli yksi suurimmista suosikeistani vuonna 2004. Olin kovin pettynyt, kun kaunis Heaven-kappale jäi finaalissa sijalle 19. Melkeinpä vielä pettyneempi olin, kun Helsingin Euroviisuja ennen kuulin Jónsin olleen jälleen ehdolla Islannin edustajaksi. Olen aika varma, että komea viisuballadi Segðu mér olisi menestynyt kisoissa paremmin kuin Islannin kisaan lähettämä Eiríkur Haukssonin raskaampi rock-kappale.
Suomalaiset pitävät omaa kieltään mieluusti erityisen vaikeasti opittavana, mutta käsittääkseni islannin oppiminen on vielä mutkikkaampaa. Islannin kieli on täynnä erikoisia äänteitä, joiden tuottaminen ei ihan noin vain sujukaan. Mutta ehkä juuri nuo vieraat äänteet tekevät islannista merkillisen musikaalisen kielen.
Sigur Rósin kappaleissa sanoja ei oikeastaan ole edes tarkoitus ymmärtää. Bändihän käyttää kappaleissaan jopa täyttä siansaksaa, tai siis vonlenskaksihan yhtye tätä kieltään kutsuu. Mutta Í Svörtum Fötumin kappaleissa sanoilla selvästi on merkitys ja lauluissa on jokin tarina. No sanaakaan en tietenkään biiseistä ymmärrä, mutta pidän lauluista silti. Yksi suosikkikappaleistani on Paradís.
Taidan muuten todella olla parhaillaan herkällä tuulella. Olen katsonut tuon Paradís-videon kymmeniä kertoja kyynelehtimättä, mutta nyt pääsi oikein pieni itku. Hmm... taidan jännittää illan kiekkofinaalia sen verran, että kaikki tunteen moninkertaistuvat turhan suuriin mittasuhteisiin. Naureskelin Í Svörtum Fötumin Du Hast -esityksellekin sen verran teatraalisesti, että taitaa olla aika kaivaa Sigur Rós -Jónsin levy esiin, jotta saan rauhoituttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti