keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kännykkävinkkejä vailla

Rakkaalle kännykälleni on iskenyt dementia. Rassukka ei enää viiden vuoden kunnioitettavassa iässä muista, mitä soittoääniä hänen tulisi soitella, koska näytön valon pitäisi vilkkua ja nähtävästi aamuherääminenkin on Nokia 6020:lleni jopa minua vaikeampaa. Ilmeisesti minun täytyy hyväksyä, että hyvin palvellut, ihana puhelimeni täytyy päästää eläkkeelle. Nyt vain pitäisi löytää nopeasti seuraaja vanhalle kännykälleni.

Uudelle puhelimelle on muutamia vaatimuksia. Sen tulee ensinnäkin tuntua kädessä puhelimelta - luurilta, jolla todella on tarkoitus soitella ystäville. Ja tästä syystä esimerkisi iPhone ei ole minkäänlainen vaihtoehto minulle. En muutenkaan ole erityisen ihastuntu iPhoneen, mutta aivan erityisen paljon minua ärsyttää ajatus siitä, että kyseessä pitäisi olla puhelin, jolla siis soitetaan puheluita, mutta juuri tuossa käytössä luuri on tavattoman huono.

Toinen syy, miksei iPhone tai mikään muukaan kosketusnäyttöpuhelin tule kyseeseen on näppäimistössä. Minä haluan, että puhelimessa on näppäimet, joilla tekstiviestien kirjoittaminen on helppoa. Näppäimiä pitää pystyä painelemaan peukalon kynnen syrjällä, ei niinkään sormenpäillä. Minä en opettele uutta naputtelutekniikkaa, kun kerta kymmenessä vuodessa olen hionut nykyisen tekniikkani sujuvaksi. Toki minut voi yrittää vakuuttaa uskomaan, että kosketusnäytöt eivät ole pidemmän päälle niin hirveitä, kun nyt luulen, mutta toisaalta eipä markkinoilta taida löytyä kosketusnäyttöpuhelinta, joka sopisi minun budjettiini.

Hyvien näppäinten lisäksi uudessa puhelimessa pitäisi olla edes kohtuullinen kamera ja suht iso näyttö. Muuten kännykän ulkonäkö saisi olla varsin perinteinen. Mitään superihmeellistä en kännykältäni siis vaadi, mutta hyvän puhelimen löytäminen tuntuu silti olevan yllättävän vaikeaa. Kaikki peruspuhelimena mainostetut halvat yksilöt ovat näppäimiltään surkeita tai ihan himpun verran jo liiankin pelkistettyjä ominaisuuksiltaan. Kalliimmissa puhelimissa tuntuu olevan kaikenlaista ylimääräistä sisältöä, jota mielelläni en puhelimeeni haluaisi, koska havaintojeni mukaan ne vain aiheuttavat puhelimissa vikoja. Ei minun puhelimeni tarvitse olla tietokoneen, pelikonsolin, levysoittimen ja kameran korvike. Riittää, että puhelimella saisi soitettua ja lähetettyä viestejä. Minun puhelimellani on tarkoitus pitää yhteyttä ihmisiin, ei sen tarvitse toimia minun viihdyttäjänäni. Valitettavasti niitä turhia ominaisuuksia joudun kuitenkin tulevassa puhelimessani sietämään, koska markkinoilta ei löydy luurin luuria, jossa jotain ylimääräistä ei olisi, ja toisaalta en ole valmis tinkimään omista vähäisistä perusvaatimuksista.

Alkuviikon aikana olen selannut läpi eri puhelinmallien ominaisuuksia ja jatkoharkintaan toistaiseksi ovat päässeet seuraavat mallit:


Tässä puhelimessa miellyttää aika iso osa ominaisuuksista, muotoilu ja kieltämättä myös hinta. Mutta koska en ole päässyt hypistelemään puhelinta käsissäni, en esimerkiksi uskalla olla varma noista näppäimistä. Nykyisin tuntuu niin Nokian kuin muidenkin merkkien puhelimissa olevan kovasta muovista tehdyt näppäimet. Näppäimistöt kyllä näyttävät tyylikkäiltä, mutta viestien kirjoittaminen on tuskaa. En pidä näppäinten selvästi muovisesta tunnusta, vaan haluan joustavat, kumimaiset näppäimet. Netistä lukemieni arvostelujen mukaan tässä on meillyttävä peruspuhelin, mutta toisaalta en uskalla luottaa mihinkään arvosteluihin, vaan haluan itse päästä hypistelemään tätä luuria ja tehdä valintani vasta kunnon tutustumisen jälkeen.

Nokia 6710 Navigator
  Kuva

Tästä puhelimesta minulla on jo käyttökokemustakin, sillä äitini osti (muistaakseni) juuri tällaisen itselleen reilu kuukausi sitten. Vaikuttaisi jämäkältä, hyvältä peruspuhelimelta, vaikkakin minulle tuo navigaattori saattaisi hieman turha ollakin. Kun kerta en Turusta juuri minnekään poistu, en aivan helposti pääse myöskään eksymään. Ulkonäkö puhelimella on jo vähän liiankin miesmäinen jopa minun makuuni, mutta jos jostain puhelimessa olen valmis tinkimään, niin nimenomaan muotoilusta, jos se ei vaikuta käyttömukavuuten muuten mitenkään.
Hintaa tällä olisi reippaasti enemmän kuin C5:llä, mutta jos voisin luottaa siihen, että tämä toimii hyvin ja pitkään, ei tuo hintalappu aivan kamalan pahalta tunnu.

Seuraava puhelin onkin sitten jo yli budjettini, mutta kovasti olen sitä netissä käynyt silti katselemassa.

Nokia C6

Tässä puhelimessa on niin paljon kaikkea turhaa, mutta yhtä kaikki se jaksaa kiinnostaa silti. En halua kosketusnäyttöä, ilman QWERTY-näppäimistöäkin pärjäisin ja onhan tässä nyt vaikka mitä ylimääräistä sälää sisuksissaan, joten en usko maksavani noita ylimääräisiä kymppejä tämän hinnasta, kun kerta en tämän tyyppistä puhelinta kaipaa. Jos joku nyt kuitenkin osaa sanoa hyvän perustelun sille, miksi hankkisin juuri C6:n, enkä jompaa kumpaa noista kahdesta ensin esitellystä kännykästä, jättäkäänhän perustelut kommenttiboksiin.

Kommentteihin voi antaa suosituksia myös muista puhelimista. Vaikka itse suosin Nokiaa, jonka käyttöliittymä sopii aivoilleni kokemukseni mukaan parhaiten, vinkkejä voi antaa myös muiden merkkien kännyköistä. Ja erityisen mielelläni kuulisin käyttökokemuksia noista nyt harkitsemistani puhelimista.

2 kommenttia:

  1. Itsekin vanhan puhelimen lahottua tutkailin netistä sopivia perusmalleja, mutta lopulta päädyin ostamaan ihan eri puhelimen, eli sen jonka kauppakeskuksen liikkeistä satuin edullisesti löytämään. Itselläni oli v. 2006 vaatimuksina ainoastaan perustoimintojen lisäksi värinäyttö, mutta silti oli suht hankalaa löytää sopiva malli, eikä niitä sitten lopulta ollut tarjollakaan kuin 1-2 (heti mukaan saatavana). Kameraa ei oo mun puhelimissa koskaan ollut, enkä koe semmoista kaipaavani, kun muuten semmoisia omistan 3 kpl.

    Itse varmaan noista listaamistasi ottaisin ensimmäisen, eikä pelkästään hinnan takia, vaan ihan siitä ilosta, että tykkään tämmöisistä wanhoista hyvistä malleista ilman liukuvia tai taitettavia osia (noh, antennia en kaipaa...) Ja ne tuntuvat myös kestävän ihan hyvin satunnaisia lattialle putoamisia yms. elämän kolhuja. Eli tästä mun kommentista ei nyt varsinaisesti mitään iloa päätöksenteossa oo, mut kirjoittelinpa lämpimikseni :>

    VastaaPoista
  2. Minna, ei kommenttisi nyt ihan turha ollut, kyllä mä siitä jotain tukea puhelinvalintaani tunsin saavani :) Tota ekaa puhelinta mäkin olen itselleni eniten ajatellut. Se on jotenkin ihanan perinteinen puhelin.

    Mulle kamera puhelimessa on tärkeä jo ihan oman mielenrauhan takaamiseksi. Mikään ei ota niin paljoa päähän kuin kävellä kaupungilla, todeta että "tästä pitäisi saada kuva" ja kirota sen jälkeen, ettei mukana ole kameraa. Nykyisessä kännykässäni on surkea vga-kamera, mutta se on kuitenkin toiminut hyvänä hätävarakamerana, kun jostain on pitänyt saada kuva, eikä vanha digipokkariromuni ole sattunut olemaan mukana.

    VastaaPoista