Toukokuun lopun soitetuimmat

Vaikka viime viikko menikin euroviisuja kuunnellen, jotain muutakin musiikkia tuli sentään soiteltua. No hyvä on, kyllähän viisujen vaikutus soittiksella näkyy, mutta kun nyt kerran vuodessa tuollainen höpöhöpöpoppi-iloittelu tarjoilla on, täytyyhän siitä ottaa kaikki riemu irti! Ja tämän vuoden viisuesiintyjistä listalle pääsi vain Tom Dice.

Ash: Orpheus

Traffic: Paper Sun

The Supremes: Stop! In the Name of Love

Ash: Oh Yeah

Take That feat. Lulu: Relight My Fire

Kylie Minogue: Spinning Around

Antique: Opa Opa

Brainstorm: My Star

Tom Dice: Me and My Guitar

Jacques Brel: Ne Me Quitte Pas

(Lista kuunnteltavissa Spotifysta)

Tiedättekö, mistä tietää, että on virallisesti kesä? No tietysti siitä, että soittolista meinaa täyttyä Ashin musiikista! Itse asiassa kesä ei ala ennen kuin Oh Yeah on ensimmäistä kertaa soitettu niin kovaa, että verhot lepattaa ja ääni on tullut hoilattua melkein pois. Viime viikolla kesä sitten virallisesti kunnolla alkoi.

Trafficin biisi on poiminta isän vanhoilta c-kaseteilta. Todellinen kesäbiisi, jota kuunnellessa melkein tuntee kesämökin pölyisen tuoksun. Pieni hippi saa minusta taas vallan ja voisin pukeutua kukkakuosiin ja batiikkipaitoihin kappaleen takia.

Kesäbiisi on myös Kylien 10 vuoden takainen hitti. Tästä kappaleesta mieleen tulee Bournemouthin nuorisovaateliikkeet, kielikurssi ja kultaiset pikkupöksyt, jotka Kyliellä biisin videossa on jalassa. Tämä kappale on todellinen salainen paheeni, jota tulee kuunneltua nolostuttavan usein (Ehei! En todellakaan paljasta kuinka usein!).

Loput listan biisit liittyvätkin sitten jollain kytköksellä euroviisuihin. Eipäs kun ei, Supremes liittyy vain ja ainostaan omaan jorailuun. Mutta Take Thatin kanssa levyttänyt Lulu on Britannian entinen viisuedustaja. Antique taas oli Kreikan viisuedustajana, vaikkakaan ei tuolla listan kappaleella. Opa opan on kuitenkin säveltänyt Kreikan tämän vuoden viisuedustaja Giorgos Alkaios, joka lauantain viisufinaalissa esitti kappaleensa Opa! (Melkoinen mielikuvitus sanoissa tällä Giorgosilla, täytyy sanoa)

Brainstorm oli 10 vuotta sitten euroviisujen piristysruiske. Latvian ensimmäinen viisuedustaja oli kaikkea muuta kuin tyypillinen euroviisuesiintyjä. Iloista poprockia soittanut bändi sulatti kovasti monta sydäntä Suomessakin, joka palkitsi Latvian 12 pisteellä. Brainstorm nähtiin myös keikoilla Suomessa ja minäkin Ankkarockissa kävin yhtyettä kuuntelemassa. Osoitin festareilla myös yllättävää rohkeutta hakiessani iiiiiihanan suloiselta ja vekkulilta laulaja-Renarsilta nimmarin, joka edelleen on tarkasti tallessa.

Jos Brainstorm oli kiva piristys viisuissa 10 vuotta sitten, Tom Dice oli sitä tänä vuonna. Pidin kovasti hänen pelkistetystä kappaleesta ja lavaesityksestä. Pettymys oli suuri, kun pitkään pistelistan kärkikolmikossa kieppunut Belgia tipahti lopulta sijalle 6. Vielä suurempi pettymyt oli, että suosikkini Israel oli kisassa vasta sijalla 14. Israelin esitystä saamme kiittää siitä, että soittolistalleni nousi Jacques Brelin kappale. Ei Harel Skaat vielä aivan Brelin kaltainen tulkitsija ole, mutta onnistuipa poika kuitenkin itkettämään minua melkein yhtä paljon kuin Brel. Hassua muuten, että tietokoneeni kovalevyllä on odotellut Brel-postaus maaliskuusta lähtien. Jokohan tuon tekstin saisin viimeisteltyä julkaisukuntoon?

Nyt kun euroviisuista on ollut vielä kovasti puhetta, todettakoon, että vihaan Saksan voittoviisua. Ja kyllä, tunnen siis todellista vihaa tuota kappaletta kohtaan. Minulle olisi sopinut, että jumbosijan olisi jakaneet Saksa ja Ukraina. Nooo... vuoden päästä harva tätäkään voittobiisiä muistaa, joten ehkä sillä ei sitten ole niin väliä, vaikka Saksaan voitto harmikseni menikin. Jos ensi viikolla Saksan viisu on soitetuimpien listalla, hälyyttäkää jotkin mielenterveyshoitajat selvittämään henkinen tilani! Sanotaan nyt, että ensi viikon listalla kaiken järjen mukaan pitäisi olla ainakinvanhoja hittejä Radiomafian ohjelmista, ei euroviisuja.