Vaivuin mukavaan horrokseen, mutta kivan unen sijaan aloin nähdä painajaista. Havahdui herelle, torkahdin uudelleen, näin painajasta ja havahduin hereille. Koko loppuyö jatkui samaa rataa. Nukahdin, heräsin painajaiseen, nukahdin, heräsin painajaiseen... Pisin yhtäjaksoinen uni taisi kestää parisen tuntia, mutta herätessä koin unihalvauksen, joka on hemmetin ahdistava tila, jossa tavallaan on hereillä, mutta kropan liikuttaminen tuntuu mahdottomalta. Jälleen kerran mieleen muistui Mewn Jonas Bjerren syksyllä 2005 antama haastattelu, jossa mies kertoi univaikeuksistaan. Hassua kyllä, vasta tuosta haastattelusta sain tietää unihalvauksista, joista ajoittain kärsin.
En tajua, miksi ihmeessä yritin viime yönä väkisin nukkua, kun kerta siitä ei tullut mitään. Onneksi sentään tajusin nousta ylös, kun herätyskello aamulla soi. Kävin hoitamassa pari tärkeää asiaa ja palasin kotiin päivätorkuille jo klo 11, jolloin normaalisti vasta heräisin. Onneksi päiväunet sujuivat ongelmitta ja pääsin edes suht pirteänä lähtemään kaupungille.
Kamalan yön jälkeen halusin päästä lukemaan jotain kevyttä hömppää. Tiesin itse asiassa tarkalleen, että haluan lukea näyttelijänä tunnetuksi tulleen Steve Martinin kirjoittaman Tavaratalon tyttö -kirjan.
Olin viikonloppuna pyöritellyt käsissäni videovuokraamossa kirjasta tehtyä Shopgirl-elokuvaa, mutta tiukan rahatilanteen takia en uskaltanut sitä vuokrata, koska minulla ei ollut mitään ennakkotietoa leffasta. Onneksi kirjastosta voi lainata aivan ilmaiseksi kirjoja, joten päätin mennä sinne tutustumaan leffan tarinaan.
Koska naapurini tekee jälleen kerran jotain remonttia, halusin lukea kirjan nimenomaan kirjastossa. Pääkirjaston uudet sohvat ovat ikävän muovisen näköiset, mutta onneksi niillä on kuitenkin hyvä löhöillä lukemassa. Tavaratalon tyttö oli juuri sopivan kevyttä luettavaa huonosti nukutun yön jälkeen. 190-sivuisen kirjan sai luettua yhdeltä istumalta, eikä tarina ollut muutenkaan liian raskasta luettavaa. Toisaalta Tavaratalon tyttö oli kuitenkin sata kertaa mielekkäämpää luettavaa kuin romanttinen kioskikirjallisuus, joka tekee minut lähinnä kiukkuiseksi.
Jos tykkäät lukea kesäisin kevyttä hömppää, suosittelen sinulle lämpimästi Tavaratalon tyttöä. Nyt vaan harmittaa, että Shopgirl-dvd sattui olemaan lainassa kirjastosta. Olisi nimittäin hirveä hinku nähdä elokuva HETI, mutta valitettavasti en ole viikonlopun jälkeen kokenut äkkirikastumista, joten minulla ei taida olla varaa käydä vuokraamassa elokuvaa juuri tällä hetkellä. Toisaalta juuri nyt olo on niin väsynyt, että taidan mennä hetkeksi katsomaan unia. Taitaa olla päivän toisten päikkäreiden aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti