Eilisillasta olisi pitänyt tulla mitä mainioin. Muistikirjan välissä oli lippu The Friendin ja Manboyn keikalle, ja perjantaisinhan on aina juhlafiilis viikonlopun alun kunniaksi. Mutta parhaimmankin tunnelman saa tehokkaasti pilattua väsymyksellä ja väärällä aikataulutuksella.
Kun ensin vetkuttelee kotona kaikkia valmistautumispuuhia mahdollisimman myöhään, täytyy keikalle lähteä lopulta hirveällä kiireellä. Ja kun juuri ennen Klubille rientämistä on vetänyt napaansa tuhdin annoksen pastaa, tietysti tuollaisen 20 minuutin reippaan kävelyn jälkeen olo on perille päästessä aika ähkyinen.
Viiden vuoden Turussa asumisen jälkeen tiedän oikein hyvin, kuinka monta minuuttia kestää kävellä pisteestä a pisteeseen b, mutta jostain käsittämättömästä syystä lasken mukaan aina turhat 20 minuuttia lisäaikaa kulkemiseen. Niinpä olin perillä Klubilla turhan aikaisin. Minulla oli siis aivan liian paljon aikaa tajuta, että muu yleisö oli kovin nuorta ja kaunista, kun taas itsellä oli ahdistava "olen vanha ja punakka täti, jonka hiuksetkin ovat kuin harakanpesä"-olo.
The Friendin astuessa lavalle olin melko huonolla tuulella, mutta onneksi poikien energinen esiintyminen sai suupielet nousemaan hymyyn. Oli pitkästä aikaa hauska kuunnella nuorta bändiä, joka sai hokemaa päässä sellaisia ilmauksia kuten "erittäin lupaava", "todella kiva" ja "hiukan kokemusta vielä lisää, ja sitten tämä on tosi hyvä". Oikeastaan ainoa asia, jota Friendin keikalla harmittelin oli korvatulppien unohtuminen kotiin. Hyväkin musiikki kun alkaa tuntua kovin ikävältä siinä vaiheessa, kun korvat kipeytyvät turhan kovista äänistä.
Manboyn aloittaessa olin jo ehtinyt askarrella itselleni toimivat tulpat korviin, mutta moni muu asia menikin sitten bändin setin aikana pieleen. Ensinnäkin tajusin suunnilleen tokan biisin kohdalla olevani aivan kauhean väsynyt. Nothing Compares 2 U:n aikana olo alkoi muuttua enemmänkin kuumeiseksi kuin väsyneeksi. Jotenkin sain sitten tajuttua, että en minä sairaaksi ole tulossa, kunhan nyt vain olen kärsimässä nestehukasta, kun koko päivän aikana nestettä oli tullut tankattua huimat 5 desiä, tämäkin oluen muodossa. Joku muu olisi tässä vaiheessa varmaankin ujuttautunut kohti baaritiskiä, mutta minä en, kun kerta olin saanut valloitettua itselleni erinomaisen katselupaikan.
En siis ollut itse aivan parhaimmassa vireystilassa, eikä sitä ollut kyllä bändikään. Ensinnäkin minusta vaikutti, että bändikin oli väsynyt tai ainakaan heidän energiansa ei riittänyt nostattamaan omaa koomafiilistäni juurikaan. Lisäksi Antin kitara oli laiteongelmista johtuen epävireessä, mikä kaltaistani virenatsia häiritsi melkoisesti, mutta kun aivan aitiopaikalta näin, miten kitaristi yritti tehdä kaikkensa vireen palauttamiseksi, saatoin vain todeta, että joskus epävireisyys on vain pakko hyväksyä livemusiikissa.
Manboyn keikka ei siis ollut tällä kertaa yhtä hyvä kuin viime kesänä nähty veto. Pikkuisen harmitti sekin, että settilistassa lukenut A Bore jätettiin soittamatta. Toisaalta tästä pettymyksestä saan syyttä vähän itseänikin, mitäs olin käynyt lunttaamassa settilistaa ennakkoon, vaikka hyvin tiedän, että yleensä biisilistan vilkuilulla aiheuttaa itselleen vain harmia.
Kävellessäni raikkaassa ulkoilmassa Klubilta kotiin tulin siihen tulokseen, että pikkupettymyksistä huolimatta ilta oli tarjonnut monta hyvääkin hetkeä. Ja kun kotona kuuman kaakaokupin äärellä muistelin keikkoja, olo parani vielä huomattavasti. Erityisen iloinen olin siitä, ettei korvat soineet keikkojen jälkeen. Mikä ihme siinä on, että Klubin tiloissa, varsinkin Ilta-lavan keikoilla musiikki tuntuu soivan aivan järjettömän kovaa? Ja koskahan muistaisin ottaa omat tulpat mukaan keikalle? Kyllähän baaritiskiltä voi lunastaa itselleen korvatulpat, mutta omille korville nuo tulpat ovat aivan liian isot. Nyt täytyi askarrella itse epämääräiset tee-se-itse-tulpat, joiden tehoon ei koskaan oikein voi luottaa, mutta nähtävästi 10 vuoden tulppa-askartelukokemuksella sain aikaiseksi tällä kertaa ihan riittävän vaimentavat korvatukkeet. Silti aion kirjoittaa kalenteriin tulevien keikkapäivien kohdalle seuraavan merkinnän: Muista tulpat ja juo riittävästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti