sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Unimusiikkia

Niin paljon kuin rakastankin syksyn pimeitä öitä kukkuessani hereillä aamuyön tunteina, nukkuessa pimeys aiheuttaa minulle ongelmia. Olen aiemminkin kertonut univaikeuksistani ja niiden ehkäisystä musiikin avulla. Vuosien saatossa on selvinnyt, mikä biisi todella on paras kappale tuudittamaan minut hyvään uneen.

Day 10 - A song that makes you fall asleep: Sigur Rós - Svefn-g-englar



Koko Sigur Rósin Ágætis byrjun -albumi on aivan loistavaa unimusiikkia, mutta varsin harvoin pysyn hereillä edes Svefn-g-englarin loppuun, jos olen hakeutunut makuuasentoon ja sulkenut silmäni.

Kuten tammikuussa kirjoitin, ehkäisen painajaisia ja unihalvauksia soittamalla musiikkia läpi yön. Kesän valoisten öiden aikana en musiikkia unien avuksi tarvitse. Jotenkin vielä elo- ja syyskuukin sujuvat ilman jatkuvia painajaisia ja muita uniongelmia, mutta lokakuussa pimeys alkaakin sitten hankaloittamaan nukkumista.

Onneksi tulin pari vuotta sitten nähneeksi Ylen esittämä Uniklinikka-sarja, jonka vinkeistä löysin avun sekä painajaisten että vielä kamalampien unihalvausten ehkäisemiseen. Pari viikkoa sitten en vielä tarvinnut hyvän unen avuksi tustamusiikkia, mutta sitten tuli koettua kamala painajaisyö, joka huipentui unihalvaukseen, joten nyt on taas Sigur Rósin levyt soineet öisin unien taustalla melkein joka yö.

Jos muuten joku nyt haluaa kokeilla muusiikkia omien univaikeuksien hoitoon, niin pieneksi vinkiksi voisin sanoa, että pitäkää huoli siitä, että levy soi koko yön läpi. Itse olen viime viikkojen aikana unohtanut muutamana yönä jättää levyn soimaan toistolle, ja noina öinä olen joko herännyt ahdistavaan hiljaisuuteen ja pimeyteen tai nähnyt painajaisia.

Musiikkia ei myöskään tarvitse soittaa kovalla äänenvoimakkuudella. Riittää, että itse pystyt sen juuri ja juuri kuulemaan. Itse asiassa turhan kovalla soitettu musiikki saattaa vain vaikeuttaa nukahtamista. Ja kolmanneksi kannattaa valita huolella taustalla soiva musiikki. Musiikki ei saa olla sellaista, että rupeat hyräilemään ja laulamaan sen mukana tai alat polkea jalalla tahtia. Periaatteessahan taustamusiikiksi riittää yksi hyvä kappale, mutta itse kuitenkin suosin kokonaisia levyjä, koska mielestäni nukun paremmin vaihtelevien biisien tahdissa kuin soittaessani vain yhtä kappaletta.

Klassinen musiikki unettaa monia, mutta jos valitset sitä unimusiikiksi, älä missään nimessä valitse taustalle summa mutikassa jotain kokonaista klassista teosta, joka nyt vain sattuu alkamaan rauhallisella osiolla. Olen erinäisiä kertoja sattunut nukahtamaan tällaisiin rauhallisiin kohtiin ja herännyt melkein sydänkohtaukseen, kun koko iso sinfoniaorkesteri on ruvennut hirvittävän forte fortissimon voimalla pauhaamaan seuraavassa osassa.

Ennen kaikkea hyvää unta metsästäessä kannattaa kokeilla, mikä itsellä toimii parhaana taustana unelle. Toiset nukkuvat parhaiten täydessä hiljaisuudessa ja pimeässä. Joku toinen taas nukkuu sikeästi kuunnellessaan valaiden laulua tai viidakon ääniä. Minä saan parhaat unet Ágætis byrjunin tahdissa, unilampun himmeässä valossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti