Syytän taitoluistelun tämän vuoden MM-voittaja Evan Lysacekia siitä, että tämän päivän ajan stereoistani on pauhannut of Montreal -bändin Hissing Fauna, Are You the Destroyer? -levy. Onneksi naapurin remontista syntyy sen verran kova meteli, ettei oma stereoiden huudattaminen voi häiritä ketään :D
Viime viikollahan valitin taitoluisteluohjelmien musiikkivalinnoista. Aivan erityisesti moitin, kuinka pohjoisamerikkalaiset luistelijat olivat valinneet ohjelmiinsa kulunutta klassista musiikkia. Myös Evan Lysacek oli tiiminsä kanssa syyllistynyt näihin huonoihin musiikkivalintoihin. Miehen lyhytohjelmassa taustalla soi Ravelin Bolero ja vapaaohjelma oli rakennettu George Gershwinin Rhapsody in Blue -sävellyksen varaan. Vapaaohjelman jälkeen Ylen selostaja Tapio Suominen totesi Lysacekin liikkeiden ja luistelun näyttävän verkkaisemmilta kuin monen muun luistelijan liikkeet. Suominen epäili syyksi Lysacekin pituutta (188 cm), mutta itse epäilin jo tuolloin, että syy löytyy musiikista. Ja totta tosiaa, kun esityksen katsoo läpi ilman taustalla pauhaavaa musiikkia, Evan näyttää suorastaan kiitävän jäällä.
En varmastikaan olisi keksinyt katsoa Lysacekin vapaaohjelmaa musiikitta, jos sunnuntain loppunäytös ei olisi tuonut esiin aivan toisentyyppistä Evania. Näytösnumeron taustalla soi Daft Punkin Harder, Better, Faster, Stronger ja Kanye Westin Stronger, enkä koskaan ole nähnyt niin vapautunutta, hauskaa ja rentoa esitystä totisena ja tylsänä pitämältäni Lysacekilta. Oli pakko tarkastaa, minkä tyyppisestä musiikista mies oikeasti pitää. Lempimusiikikseen Lysacek ilmoittaa mm. seuraavat bändit ja astistit: The Format, Rooney, Jay-Z, Girl Talk, LCD Soundsystem, Of Montreal, Cold War Kids, The Hives ja Kasabian.
Miksi, voi miksi amerikkalaiset luistelijat eivät tuo musiikkimakuuaan enemmän esille luistelunumeroissaan?! Ja en nyt epäile ja tarkoita, etteikö taitoluistelijat saattaisi tykätä klassisesta musiikista, mutta täytyykö sitä olla joka vuosi kilpailunumeroiden taustalla? Ja täytyykö käyttää niitä kaikkein kuluneimpia kappaleita? Tiedän, että amerikkalainen taitoluisteluyleisö on varsin iäkästä, eikä tätä yleisöä ilmeisesti haluta liikaa ärsyttää turhan "nykyaikaisella" musiikilla, mutta kenen etu sekään on, että luistelijoiden todellinen luonne, persoona ja liikekieli peitetään vain siksi, että vanhempi yleisö ja valmentajat pysyvät tyytyväisenä? Muutaman viime vuoden ajan olen naureskellut, kuinka amerikkalaisten luistelijoiden musiikit on pystynyt ennakkoon arvaamaan. Lyhyt- ja vapaaohjelmassa on soinut klassista musiikkia ja loppunäytökseen on sitten valittu "leikkisämpi" jazz- tai swing-kappale. Lysacek todellakin yllätti näytösnumeronsa musiikkivalinnalla ja myös musiikkimaullaan, koska en todellakaan osannut odottaa hänen lempimusiikkilistalla esim. Of Montrealia, jonka nimen lukeminen tällaisena aurinkoisena päivänä johti sitten siihen, että Hissing Fauna, Are You the Distroyer? päätyi levylautaselle. Erityisesti on tullut soitettua tuota videon Heimdalsgate Like a Promethean Curse -kappaletta.
Vielä kun uskaltaisin vilkaista peilistä, miten ihmeessä tanssin levyn biisien tahtiin, sillä jotain outoa mun täytyy tehdä, jotta saan selästä ja hartioista kipeäksi sellaisia lihaksia, joiden olemassaolosta en ole tiennytkään. Eipähän ainakaan tänään enää tarvitse tehdä tylsää selkäjumppaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti