Uuden aallon paluu!

Keväällä hehkutin Yle Teeman ranskalaisten uuden aallon elokuvien sarjaa. Koska uuden aallon juhlavuosi on päättymässä, Teema uusii 31.12. sarjasta Francois Truffaut'n elokuvat 400 kepposta ja Varastettuja suudelmia. Lisäksi uusitaan dokumentit Uuden aallon jäljillä ja Francois Truffaut. Erityisen onnellinen olen siitä, että Truffaut-dokkari uusitaan, koska onnistuin missaamaan sen keväällä.

Nytpä ei tarvitse miettiä, miten aion valmistautua uudenvuodenaaton juhliin :) Suosittelen lämpimästi muillekin Yle Teeman seuraamista 31. päivä klo 10 alkaen.

Lisätietoa Teeman uuden aallon lahjapaketista löytyy muuten täältä.

Beethovenia metsästämässä

Katsoin perjantaina Yle Teeman uuden aallon elokuvien sarjaan kuuluvan Lola-leffan. Elokuvan jälkeen mieltäni jäi kaihertamaan, mikä ihmeen klassisen musiikin teos soi taustalla aina silloin, kun Michelin hahmo tuli kuviin. Etsimäni kappale alkaa soida videossa ajassa 0:50.



Koska en perjantaina voinnut enää yöllä soittaa siskoni poikaystävälle tiedustellakseni kappaleen säveltäjää, jouduin leikkimään pientä salapoliisia. Ensin tietysti yritin löytää netistä listan elokuvassa soineista kappaleista. Tämä ei tuottanut vielä mitään tulosta. Onneksi muistin nähneeni alkuteksteissa Bachin ja Mozartin nimet. Jotain hyötyä on ollut musiikkiopiston yleisen musiikkiteidon kurssista, sillä tiesin heti, että kappale on liian moderni Bachin säveltämäksi.

Ei tuo kappale Mozartiltakaan mielestäni kuulostanut, joten tunsin ajautuvani umpikujaan. Hakusanat Demy, Lola, Mozart johtivat sivulle, josta olisin voinut bongata oikean teoksen, mutta jostain syystä en kiinnittänyt huomiota Beethovenin nimeen. Niinpä siis tuhlasin aikaa käymällä läpi Mozartin teoksia, joihin jotenkin olisin saanut päässä soivan kappaleen sopimaan. Lopulta tulin siihen tulokseen, että kappale ei ole Mozartia. Palasin nettisivulle, jossa olin nähnyt leffan kohdalla mainittavan sekä Bachin että Mozartin nimen. Ja kas, eikös siellä näiden nimien välissä ollut myös tuo Beethovenin nimi.

Rehellisyyden nimessä tunsin tuolla hetkellä olleeni idiootti. Jos kerta jokin kappale ei ole Mozartia, aina kannattaisi miettiä, voiko se olla Beethovenia. Ja toisaalta, aina pitäisi lukea nuo musiikkilistat TARKASTI läpi, jos kerta niistä jotain tietoa yrittää etsiä. Nytkin siinä listassa luki sekä säveltäjän että teoksen nimi. Tuo päähäni soimaan jumittanut kappale on seitsemännen sinfonian toinen osa. Jotta jatkossa en olisi yhtä hölmö idiootti, aion kuunnella tänään läpi koko sinfonian. Beethovenin kuunteluhan tutkitusti myös kehittää älyä :)

Uuden aallon kevät alkoi

Ranskalaisen uuden aallon elokuvien sarja alkoi viime perjantaina Yle Teemalla. Olin ehtinyt odottaa päiväkausia lauantaista leffadokumenttia, mutta valitettavasti sen seuraaminen ei onnistunut kunnolla, kun seurassani olleet vanhempani puhuivat jatkuvasti ohjelman päälle. Yksin asuessa olen täysin unohtanut, miten hankalaa ohjelmia on seurata televisiosta porukalla. Aina on joku, jolla on jotain sanottavaa. Yleensä nuo kommentit eivät häiritse ohjelman seuraamista, mutta mielenkiintoista dokkaria seuratessa vanhempien keskustelu häiritsi. En kuitenkaan halunnut katkaista vanhempieni puhetta, varsinkin kun tiesin, että dokumentti uusitaan toukokuun 6. päivä, jolloin voin katsoa dokkarin rauhassa.

Lauantai-illan elokuva 400 kepposta oli hauska nähdä jälleen kerran, mutta pieneltä tv-ruudulta katsottuna monet elokuvan lempikohtauksistani latistuivat pahasti. Kyllä se niin vaan on, että hyvin kuvatut leffat, joissa kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa tulisi aina nähdä valkokankaalta.

Kevään uusi aalto

Joinain aamuina mikään ei tahdo ensin luistaa. Sitten tapahtuu jotain, joka saa verenkierron vilkastumaan ja kropan tärisemään innosta. Tänään päivä käynnistyi vasta, kun näin mainoksen Yle Teeman kevään elokuvista.

Yle Teema näyttää koko loppukevään ajan viikonloppuisin ranskalaisia uuden aallon elokuvia. Tätä olen odottanut pitkään! Tässä lista kevään aikana esitettävistä elokuvista:

13.3. Yö kuuluu rakkaudelle
14.3. Teemalauantai: Uuden aallon kevät alkaa
- Dokumentti: Uuden aallon jäljillä
- Elokuva: 400 kepposta
20.3. Rohkea nuoruus
27.3. Hiroshima, rakastettuni
28.3. Teemalauantai: Jean-Luc Godard
- dokumentti: Godard, rakkaus ja runous
- elokuva: Viimeiseen hengenvetoon
3.4. Lola
10.4. Ampukaa pianistia
17.4. Ranskalainen päiväkirja
24.4. Pariisi kuuluu meille
1.5. Cleo viidestä seitsemään
2.5. Teemalauantai: Uusi aalto: Francois Truffaut
- dokumentti: Francois Truffaut
- elokuva: Varastettuja suudelmia
8.5. Nainen on aina nainen
15.5. Laittomat
22.5. Alphaville ja Kiitorata
23.5. Teemalauantai: Cherbourgin sateenvarjot
- dokumentti: Olipa kerran Cherbourgin sateenvarjot
- elokuva: Cherbourgin sateenvarjot
29.5. Keräilijätär

Teemalauantaisin elokuvaa ennen esitetään dokumentti, joka käsittelee joko illan elokuvan tekoa tai ohjaajaa. Eipä näitä dokkareitakaan kannata missata!

Kannattaa todella tarttua tilaisuuteen nyt, kun elokuvat esitetään televisiossa. Listalla on vain neljä elokuvaa, jotka on näytetty tv:ssä tällä vuosikymmenellä. Joukossa on myös elokuvia, joita elonetin mukaan ei ole Suomen televisiossa aiemmin esitetty. Itse katson mielelläni osan elokuvista myös uudelleen. Vaikka näinkin Francois Truffaut´n Antoine Doinel -elokuvien sarjan syksyllä Kinokoplan varjosarjassa, en malta odottaa 400 kepposen näkemistä uudelleen. Leffa kun kuuluu lempielokuvieni joukkoon. Nyt Teemalla näytetään Doinel-sarjasta kaksi ensimmäistä elokuvaa (400 kepposta ja Varastettuja suudelmia).


Täytyy muuten todeta, että tuo Doinel-sarja näytettiin viimeksi televisiossa vuonna 2002, ja sitä ennen elokuvat oli näytetty televisiossa vuonna 1989! Miksi näitä loistavia ranskalaisia elokuvia ei näytetä televisiossa useammin? Lukiessani tietoja elokuvista Ylen nettisivuilta huomasin esim. Laittomat-elokuvan esittelyssä seuraavan kohdan:

"Laittomat on uuden aallon avainteoksia, jonka vaikutus on näkynyt Kaurismäestä Tarantinoon (joka nimesi sen mukaan tuotantoyhtiönsä A Band Apart) ja Wong Kar-waihin."

Arvatkaapa, koska tämä avainteos on viimeksi näytetty Suomessa suurelle yleisölle. Elonetin mukaan teattereissa vuonna 1965! Elokuvalla mitä ilmeisimmin on iso merkitys elokuvakulttuurin historiassa, mutta minä en ole tiennyt siitä mitään :(

Loppukevään ajan aion sivistää itseäni ranskalaiselokuvien parissa joka viikonloppu. Mieluummin minä katson vaikkapa tämän kuun 20. päivänä Teemalta Rohkean nuoruuden (esitetty televisiossa muuten viimeksi vuonna 1986) kuin Maikkarilta samaan aikaan esitettävän Barb Wiren (pääosassa Pamela Anderson).

Lopuksi pakko pahoitella, että tekstissä fonttin koko vaihtelee. En keksi, missä on vika, sillä vaikka valitsisin tekstin näyttämään isolta, näyttää se ruudulla kuitenkin pieneltä. Erikoista :)